Historia
Kihniön helluntaiseurakunnan historia
Varmasti ei tiedetä, milloin 1900-luvun alussa Suomeen saapunut helluntailiikkeen vaikutus ulottui Kihniöön asti. Jo 20-luvulla on Kihniössä ollut ainakin vapaakirkon toimintaa. Mm. myöhemmin Helsingin Saalemin vanhimmistoon kuulunut Antti Ammunet piti kokouksia Kihniössä vuosien 1926-28 tienoilla.
Alkusysäyksen Kihniön Helluntaiseurakunnan synnylle antoivat Lepistön veljekset. Uskoon tultuaan sodan loppuvaiheissa he liittyivät Vapaakirkkoon. Siellä käytiin samoihin aikoihin rajankäyntiä kasteen ja seurakunnan merkityksestä. Koska yksimielisyyttä asiassa ei ollut, mielet kypsyivät vähitellen helluntaiseurakunnan perustamisajatukseen. Lepistön veljekset, kuten myös hieman myöhemmin uskoon tullut Risto Annala pitivät lähiseuduilla kokouksia ja ihmisiä tuli uskoon.
Kihniöläiset kunnioittivat Jumalan sanaa, mutta kovasti pelättiin myös lahkolaisuutta. Tämä aiheutti usein väärinymmärryksiä. Kerrotaan erään isännän saatuaan kokouksessa sielunhoitopalvelua kaivaneen lompsansa esiin kysyen: ”Mitä tämä maksaa?” Hän oli jostain kuullut, että puhujat ottavat palveluistaan kovan hinnan ja ottanut kuulemansa täydestä. Jopa poliisi tuli kerran kyselemään kolehtien suuruutta saatuaan ilmiannon, että puhujat keräsivät mahtavat kolehdit. Puhujilla oli kuitenkin tarkka kirjanpito kolehtien suuruudesta ja poliisi nähtyään vaatimattomat summat pyyteli nolona anteeksi tällaiseen asiaan sekaantumistaan. Kaikesta sekavuudestaan huolimatta tähän aikaan vaikutti herätyksen ilmapiiri vaikutti Kihniössä niin luterilaisen kirkon, Vapaakirkon kuin helluntailaistenkin piirissä.
Martti ja Aarne Lepistö olivat Mäntässä evankeliumia julistamassa ja joutuivat siellä kosketuksiin helluntailaisten kanssa. Siihen asti heille vieras herätysliike alkoi kiinnostaa heitä. Tämä johti lopulta siihen, että heidät siunattiin 1951 helluntaiherätyksen työyhteyteen. Heidän esimerkkinsä vaikutuksesta monet muutkin Kihniön uskovaisista tahtoivat liittyä helluntaiherätykseen. Niinpä Kihniöön muodostettiin 1952 Tampereen Saalem-seurakunnan alainen rukouspiiri.
Kihniön Saalem-yhdistys perustettiin vuonna 1957 ja Kihniön Helluntaiseurakunnan perustamiskokous pidettiin Risto Annalan kodissa 1958. Seurakunnan vanhimmiksi valittiin tuolloin Risto Annala, Oiva Mattila, Aarne Lepistö, Arvo Äijälä ja Tarmo Lepistö. Seurakuntaan liittyi 90 jäsentä.
Opettaja Martta Ertamaa lahjoitti rukoushuonerahastoon alkupääoman ja sen turvin voitiin ostaa Iitinniemen tila rukoushuoneen rakentamista varten. Rukoushuonetta ei kuitenkaan rakennettu tälle tontille, vaan se myytiin pois. Sopiva kiinteistö saatiin ostaa edulliselta paikalta 1968 ja se saneerattiin seurakunnan käyttöön. Seurakunnan toiminta-aluetta oli myös Kurun pohjoispää ja Jalasjärvi. Jalasjärvi oli Kihniön seurakunnan rukouspiiri vuoteen 1973 asti, jolloin Jalasjärven Helluntaiseurakunta perustettiin.
Vuodesta 1974 lähtien Kihniö kannatti osaltaan Lahja ja Jouko Koskea, jotka olivat lähetystyössä Keniassa lyhyitä kotimaan jaksoja lukuun ottamatta vuoteen 2010 saakka. Vuodesta 2010 alkaen Kihniö on osaltaan kannattanut Annu ja Jouni Pursiaista, jotka ovat juutalaistyössä Unkarissa.
Seurakunnan saarnaajina ovat palvelleet seuraavat
- Tauno Nieminen (1960 – 1964)
- Osmo Valli (1967 – 1971)
- Jarmo Makkonen (1972 – 1973)
- Jouko Koski (1974)
- Aulis Huotari (1975 – 1976)
- Leo Mäkinen (1980 – 1981)
- Hannu Nuutinen (1984 – 1985)
- Juhani Leskinen (1986 – 1989)
- Paavo Riikonen (1991 – 1993)
- Leevi Mäntynen (1995 – 1998)
- Sauli Takala (2000 – 2003)
- Riku Kaatrasalo (2007 – 2011) yhteinen nuorisotyöntekijä Virtain ja Kurjenkylän seurakuntien kanssa
- Harri J. Nurmi (2012 – 2016 )
- Jesse Koivukoski (2017 –
Vanhimmistoon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Risto Annala, Aarne Lepistö, Tarmo Lepistö, Juho Teikari, Oiva Mattila, Arvo Äijälä, Reino Pusa, Väinö Saarinen, Jorma Ahoniemi, Rauno Pusa, Pertti Räsänen, Matti Sillanpää, Sauli Takala, Mikael Koivukoski ja Matti Ojanen.
Kihniö kuuluu sellaisten kuntien joukkoon Suomessa, joissa on suhteellisesti eniten vapaisiin suuntiin kuuluvia uskovia. Kihniön Helluntaiseurakunnassa on pidetty tärkeänä ja pyritty huolehtimaan siitä, että suhteet ovat kunnossa muihin kristillisiin piireihin päin.